Okei.

Karmee haaste. Jumalauta.

1. Infected mushroom (musiikki)
2. Sikiöasentoon käpertyminen työpöydän alle (ajanviete)
3. 12.10.2007 vanhaksi mennyt Hartwallin Novelle (juomat)

Kellokaan ei tiedä unettomuuden syytä

Perjantai/lauantai oli keskivertoa kivempi/tyhmempi...

KIVEMPI: Oli hyvät bileet, missä oli viinaa, joka maistui viinalta
TYHMEMPI: En tullut humalaan

KIVEMPI: En harrastanut mitään random-seksiä jonkun urvin kanssa
TYHMEMPI: En harrastanut seksiä KENENKÄÄN kanssa

KIVEMPI: Olemattomasta kännistä ei tullut krapulaa..
TYHMEMPI: ..mutta yön yli auki pidetystä ikkunasta flunssa


Yöllä oli vaikea nukkua, joten uneni rajoittuivat kolmeen tuntiin. Klo 5.03 mutisin jo ääneen MIKSEI UNI TULE ja tajusin, että kun herätyskelloa katsoo väärinpäin (yksi asennoistani, joilla koitin saada unta) kello sanoo EOS eli En Osaa Sanoa.

Sähling

Maanantaina luulin, että minulla on huono päivä. Olin väärässä.

Keskiviikkona luulin, että minulla on huonosti alkanut viikko.
Olin väärässä.

Minulla on huono KOKONAINEN viikko. Miten kaikki voi kusta näin pahasti, vaikka asiat ovat oikeastaan melko hyvin? Jälleen pääsemme kysymyksen ääreen; onko vika minussa?


Eilen yritin maksaa kalliita ostoksiani kuntosalikortillani. Niin, siis heti sen jälkeen, kun olin saanut KAIKKI ne kolme pullopalautuskonetta jumiin tungettuani sinne vääränmallisia pulloja ja tölkkejä. Tänään lähdin töihin eriparikengissä ja ihmettelin, miten Volvon polkimet tuntuvat erilaisilta. Mainittakoon vielä, että onnistuin saamaan henkilökorttiprintterin printtaamaan jokaista korttia 10kpl. "Moi, minä ja mun 9 kloonia tultiin nyt töihin".

Muutenkin asiat on vaikeita ja hankalia ja niistä ei saa puhua ja ÄÄÄÄRGH. Huomenna vois maistua vaikka raikas kesäjuoma eli kossu.

Perkeleen Miero

Menikin rontti postaamaan Satunnaisella haulla tapahtuneen artikkelin..tietenkin klikkasin sitä, ja uskon, että satunnainen haku ei olekaan ihan niiiin satunnainen vaan oikeasti se ehkä tietää mitä pitäisi pistää esille. Kunnes sain tulokseni..jumalauta.

Pasi (Basilius) Jääskeläinen ^[1] (30. toukokuuta 1869 Haapavesi – 23. tammikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja. Jääskeläinen oli Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia. Hän oli mukana ensimmäisessä Helsingissä järjestetyssä levytystilaisuudessa 1904 ja levytti vuosien 1904–1911 aikana kymmeniä levyjä. ^[2]

Jääskeläinen opiskeli Oulun suomalaisessa yksityislukiossa vuosina 1879–1882. Lukkari- ja urkuritutkinnon hän suoritti Oulun lukkarikoulussa v. 1887.

Jääskeläinen esitti lähinnä suomalaisia kansanlauluja, mutta myös Oskar Merikannon kappaleita sekä Hjalmar Nortamon tekstittämiä Rauman murteelle tehtyjä lauluja. Jääskeläinen esiintyi myös amerikansuomalaisille Yhdysvalloissa vuonna 1902. ^[3]

Pasi Jääskeläinen toimi myös näyttelijänä ja perusti Suomalainen Operetti -nimisen teatteriseurueen. Haapavedelle hän perusti kantelepajan, joka toimi pari vuotta, kunnes se lopetettiin kannattamattomana vuonna 1904 ^[4]. Vuosina 1912–1915 hän julkaisi myös neljä sävyltään kepeää huvi- tai laulunäytelmää. ^[5].

kjiukjuttjaa

Nipota nyt sitten noin pienistä...ole vain noin pikkutarkka toimistolutka.. totesin juuri kahvinkeittimelle, joka suodattimen, purujen, pannun yms oheistoimintojen tarkan asettelun jälkeen ei alkanut toimimaan. Kunnes laitoin masiinaan virtaa. Sähkö, pöh, yliarvostettua.

Olin eilen salillani toooooodella pitkästä aikaa, ja olin niin kiukkuinen, että rikoin melkein trekkerin ja kuntopyörän (kierroslukumittari alkoi näyttää jo lancearmstrong-lukemia). Ajattelin tänään mennä uudestaan yrittämään hieman hillitymmällä tyylillä. Mutta siltikään ei kelpaa jooga tai pilates, vieläkin kiukuttaa. Ihan kuin olisi jotai sinne kuulumatonta tungettu perseeseen. Ei nukuta kunnolla, ruokahalu/aineenvaihdunta heittää häränpyllyä ja en edes tahtoisi jäädä vain kotiin töistä, vaan ehkäpä seikkailla maaseudulle.


PS. Miksi niin monet brittilapset näyttävät siltä, että ne lupsuttavat vain majoneesia suoraan purkista?

Hajoa aamuihis

Joskus töihin on kiva palata lomalta. Sitä oikein odottaa, että pääsisi taas puuhastelemaan; saamaan sisältöä elämään. Mukavaa nähdä niitä tuttuja tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia. Nauraa kännisekoiluille ja palaneelle säärelle (on mahdollista polttaa vain toinen, mutta siinä pitääkin olla taitava tai Kaikkonen). Mutta nyt ei ollu kivaa. Ei ollenkaan.

Väsyttää, en osaa mitään ja työpari on lomalla, joten sählään hänenkin hommansa solmuun. Okei, myönnetään, muuten on ollut varsin mukavaa palata. Siis lähinnä näiden ihmisten takia. Mutta tupakoimattomuus, puhelimen jatkuva soiminen (+impulsiivinen rikkoutuminen) sekä selittämättömän omituiset työtehtävät riistävät hermojani siihen pisteeseen asti, että tahtoisin juoda tuliaisiksi tuomillani mini-martineilla itseni iloiseksi toimistotontuksi.

Onneksi viikonloppu oli mitä ihanin ja rentouttavin, joten kyllä nyt pitäisi jaksaa seuraavat 11kk seuraavaan kesälomaan asti.

Ihmettelen vieläkin todella, miten en onnistunut kadottaa matkalaukkuani saati itseäni koko reissun aikana. Tosin kenkäni rikkoutuivat jo Alicanten kentällä, ja vasta Madridin kentällä pääsin ostamaan uudet kahden tunnin vaihtoajan puitteissa. Ennätin myös shoppailla tupakkaa sekä lehtiä, käydä tarkistamassa kolme eri vessaa (kaikissa haisi niin pahasti, että vasta kolmannen kohdalla vaan luovutin ja menin hajusta huolimatta sinne ja sain jälleen paskahalvauksen niistä pirun itsehuuhtoutuvista vessoista, jotka tahtoo huuhdella perseen kesken pisun), syömässä juustoburgerin (se ghetto-mimmin silmät melkein pullahti päästä ulos; "you take only ONE cheeseburger?!?!!?!?!?") ja kävellä HJK-porttien päästä päähän, vain huomatakseni, että kuljen väärään suuntaan.

halipusu

Miten niin tiistaisia paivakanneja ei voi aloittaa Ikeassa klo 14.30?!?!

Viikolta

Olen juonut viime paivina lahinna vodkaa, joten en ole kyennyt kirjoittamaan mitaan. Upea putki alkoi keskiviikkona, jolloin kavimme rannan tivolissa kiertelemassa, jota seurasi tietenkin pieni oluen maistelu. Joskus puolen yon paremmalla puolella istuimme kebislandian terassilla, joka koostuu neljasta poydasta, syoden rullakebabia ja juoden kaljaa. Kesamekko paalla ja barbie-kynsilakat sormissaan Kaikkonen naytti ehka hieman koomiselta.

Torstaina vedimme kalsarikannit kotosalla katsoen samalla espanjalaista kauhuelokuvaa. Tama oli viela hallinnassa.

Perjantaina menimme pienoisen krapuloinnin jalkeen, eli noin klo 23, syomaan kavelymatkan paassa sijaitsevaan argentiinalaiseen ravintolaan. Ruokajuomana upposi vodka. Taman jalkeen siirryimme brittitaytteiseen wraps&cocktails paikkaan, jossa tarjoiltiin pahinta Sex on the beachia, mita olen elamassani juonut. Muistelin kuitenkin juuri, etta taisimme tyhjentaa kaikki lasit kuitenkin. Jos jostain on maksettu, niin nehan juodaan. Jatkoimme kampilla iloisesti juominkeja, mutta nain vanhana ei enaa jaksa, joten luovutin perinteisesti kun baarit olisivat alkaneet heittaa pihalle (voiko siita muodostua sisainen kello...?) puoli neljan aikaan. Uni oli jo silmassa, kun katala petturuuteni huomattiin, ja vodkaistunut J repi vakisin ylos. Jatkoimme viela nelja tuntia. Eli pelasimme korttia seka twisteria, katsoimme katolta auringonnousua ja lauloimme. Aikuista naista ei loytynyt Youtubesta kuin karaokeversioina.

Tama lauantainen krapula oli infernaalista. Onneksi illalla jaksoimme Europa parkiin katsomaan ankkoja ja kania (niita nakyi vain yksi enka tieda, kuuluisiko senkaan olla siella).

Kuveja

Ylla ostoksia, jotka tapahtuivat vahingossa. Alla myos iso vahinko, eli mini-martineja 8x6cl.

Iloinen kaverikuva valkoisesta Kaikkosesta ja ruseasta Katti-Mattisesta.

Vamos!!

Terveisia Torreviejasta! Taalla ei sitten olekaan lammin, vaan aivan julmetun kuuma! Karkeasti arvioituna 35c jatkuvalla syotolla. Juomme juuri kolme-kahden-hinnalla-punkkua ja Grillimestari Jake aikoo kohtapuoliin syottaa meita, aivan kuin emme olisi ruokaa naheneetkaan viime paivien aikana lainakaan.

Espanjalaiset tuntuvat osaavan flirttailun jo kolmevuotiaina. Taman todisti jo Pablo lentokoneessa Madridin ja Alicanten valissa iskiessaan silmaa. Niin, jos olisin 20v nuorempi, ihan varmasti olisin lahtenyt sen matkaan. Muutenkin lennot menivat mainiosti, silla ennatin molemmille, matkalaukkuni saapui oikeaan paikkaan ja en hermoillut, vaikka tupakkani loppuivatkin jo Helsingissa ja Madridissa ne eivat suostuneet minulle myymaan. No okei, lentoemanta kaatoi pihina-vedet paalleni, mutta pahempaakan olisi voinut kayda.

Lauantaina ranta-seikkailuidemme jalkeen lahdimme porukalla Juanesin keikalle Murciaan, joka oli onnistunut piilottamaan stadionin niin hyvin, etta etsimme sita lahes tunnin. Siltikin myohastyimme vain minuutin (ensimmainen biisi alkoi soimaan kun tepastelimme stadionin ulkopuolella kohti kenttaa). Todella erilaista menoa suomalaiseen elamalapsellesanohuumeilleheistadionkesakonsertti-meininkiin verrattuna. Ensinnakin kaikki tanssivat, dokasivat (mista seurasi, etta kotiin meidat ajoi kortiton humalialainen) ja segoilivat. Jotain suomalaistakin sentaan, silla kavimme viereisella kebiksella ennen kuin lahdimme takaisin kotia kohti.

Sunnuntai meni peltomarkkinoilla (saldona yksi ihana mekko ja autopalon todistaminen), vesipuistoseikkailu Aquaparkissa, mika tarjosi elamani isoimman wedgien laskettuani timmia vesimakea seka wok buffet, jossa alkupaloina oli sushia ja sokeroitujen meduusojen nakoisia hedelmia. Vastapainoksi tanaan on ollu vain rentoutumista rannalla seka shoppailua Habanerasissa. Seka tietenkin alkuillan polskintaa oman taloyhtion altaalla, missa on tarkimmat saannot ikina. "Fasten hair" ei mielestani vain ole hyvaa englantia.

Torrevieja kiittaa ja kuittaa.

Tykkään susta.

Karmeat paineet ja tyhjän blogitekstilaatikon kammo. Ja ihan himppusen krapula. Olimme siis eilen nuoren miehekkeen kanssa katsastamassa paikallista. Siis oikeastihan lähdimme vain kioskille ostamaan tupakkaa, mutta olikin mitä mainioin terdekeli. Ettei nyt tule väärinkäsityksiä, niin join siellä yhden tuopin terassilla ja irkkukahvin sisätiloissa karaoken lomassa. Silti kamala olo, mutta johtunee siitä, etten nukkunut kuin kolmisen tuntia.

Matkakuumetta on jo miljoonasti ja sitäkin enemmän olisi vielä asioita, jotka pitäisi hoitaa vielä seuraavan 21h aikana. Siksi päiväni on alkanut jotenkin hyperventilointisätkimisellä työpaikalla, joka aiheuttaa pieniä kauhistuneita ilmeitä. En oikein enää muista, kuinka istua tuolilla niin, ettei siitä putoa. Jalat on levottomat ja hakevat koko ajan paikkaa. Yritin pitää niitä tuossa pöydällä, mutta farkkujen haarat ovat ratkenneet ja setäihmiset kävelevät liian usein pöytäni ohi. Enkä usko kenenkään arvostavan viuhahteluani.

En pysty nyt enempään. Pahaolopahaolopahaolopahaolopahaolo.

Todella pätevä selitykseni hiljaiselolleni on uusi sivuprojektini eli toinen blogi, joka on alkamaisillaan. Tässähän sitä pääseekin hienosti mainostamaan. Ja aiheena on vain ja ainoastaan SEKSI. Kyllä. Kyseisestä aiheesta on niin paljon asiaa, etten jaksa tätä tukkia kaikella sillä tuherruksella. http://puhuttaisko.blogspot.com


AINO: keksin todella hienon asustuksen (tai sen puutteen...?) synttäreitä varten..ja siis tietenkin se tuli mieleeni humalassa, kuinkas muutenkaan.