Luulitko, että kirjoitan sinusta?

Lähikaupan pihalla vieras setä tervehtii ja kehuu Kersanttia: on se hieno volvo, onko kakslitraane? Pakenen paikalta mahdollisimman nopeasti kotiini, johon kannelmäkeläisyys ei pääse sisään, mikäli ikkunat ovat kiinni ja teippaan postiluukun kiinni. Keitän itselleni teetä ja piiloudun peittokasan alle lämmittelemään.

Vietän tyttö-illan yksinäni keskittyen täysin itseeni, koska yleisesti ottaen se on parasta, mitä itserakas kakara pystyy tekemään. Menen nukkumaan heti Pasilan (jee jee, Pasila, jee, hei kaverit huomasitteko että se alkoi taas?!!) jälkeen. Herään 22.41, kun naapurin ovenrunkuttaja on palannut kotiin. Se varmistaa oven olevan varmasti lukossa nykimällä sitä illasta riippuen 40-60 kertaa. Toisaalta olen huojentunut siitä, että joku on ilmeisesti neuroottisempi kuin minä.

Tänään menen kuuden tunnin ajaksi opettelemaan, miten ajaa autoa. Ylihuomenna otan kasan rokotuksia. Tämä viikko paranisi vain....ööh, ei, kyllä tämä on täydellinen viikko.