keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Pyhä pekoni

Koska Pelimies Kaikkonen on sinkku, päätti hän lisätä hieman aktiviteetteja elämäänsä. Näillä pienillä elämäniloilla täytetään tyhjyyttä, joka jää, jos vain käy töissä ja sieltä suoraan palaa kotiinsa pienen Markun iloksi. Tällaisessa touhussa täytyy silti olla varovainen, ettei käy niinkuin nyt on käynyt allekirjoittaneelle. Kalenteri tursuaa ja aikataulut ovat tuntien ja joskus jopa minuuttien tarkkuudella. Rumba alkaa tänä iltana, kun aion mennä töiden jälkeen Töölön sairaalaan tarkistuttamaan keväällä murtunutta jalkaani, joka on alkanut oireilemaan jälleen. Koska sairaalat ovat usein täynnä sairaita ihmisiä, olen varautunut pitkään odotukseen; ehkäpä jopa aamuun asti. Olen jo valmiiksi suunnitellut, että voin sieltä päästyäni suoraan kaahata luovuttamaan verta ensimmäistä kertaa elämässäni. Lauantaina aion osallistua Meditaatio retriitille ja kenties löytää itseni. Elokuussa aion luovuttaa munasoluja, ja toivoa, etteivät ne pikku sontiaiset sitten vuodesta 2030 lähtien löydä minua.

Aloitin myös Atkinsin dieetin eli karppauksen eli ketoosi olisi toiveissa. Se on itsessään jo aikamoinen aktiviteetti. Se pekoni siis. Ja se määrä, mitä kaikkea ihminen voikaan keksiä lihasta, kalasta, juustosta ja kananmunista! Ja kuinka onnellinen pieni Markku onkaan kaikesta näistä herkuista, joita hänenkin kuppiin aina helähtää. Keksin myös täydellisen tavan, millä saan kissan raapimaan raapimispuutaan, eikä esimerkiksi seinää; hinkkaa vain pekonipaketin tyhjiä kuoria raapimispuuhun, niin johan alkaa pikku Mannerheimia puu kiinnostaa.

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Kesäkuu!

Hyvää kesää pikku palleroiset!

Kuluva vuosi on mennyt Kaikkosen taloudessa pikakelauksella. Tammikuisella pikkujoulureissulla murtunut jalka on jo lähes parantunut. Sillä jopa osallistuttiin viime perjantaina Suomen Sotilasurheiluliiton järjestämälle Kesäyön marssille ja matkana 10km. Ensimmäiset 3-4km sääjumalat muistivat meitä ihanaisella kaatosateella, joka tuntui 12c kelissä melkoisen jäätävältä. Kieltämättä viimeiset 2km meni hampaat irvessä nilkassa tuntuneen viiltävän kivun johdosta, mutta maalissa odottava Jone Nikula antoi motivaatiota. Tosin päästyäni maaliin kävin hetimiten istumaan, korkkasin Battery-tytöiltä saamani virvoikkeen ja pistin spadduksi. Tämän ohella päästin suustani jok'ikisen kirosanan, jonka osaan ja kirosin kaiken urheilun alimpaan helvettiin. Seuraavana päivänä pers-reisi seutu oli kipeä mutta onnellinen.

VÄLIMAINOS:
Olen myymässä autoni, sillä perheellisenä naisena (minä + Markku 4,2kg) tarvitsen farmari Volvon. Nyt myyn pois siis vm '01 Volvo S40. Kilometrejä Herra Kersantilla on 166t ja moottori 1.6. Juuri huolettu ja muutenkin kovin rakastettu. Kattoluukkua ei ole, mutta voin kaupan päälle sellaisen rälläkällä tehdä.

Mitäs muuta? Olen kirjoittanut kirjaa, aloittanut uudessa työssä kuntokeskuksessa, värjännyt itselleni tekoälyn ja flirttaillut autosta käsin ventovieraille.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Älä valita, sulla on kaikki ihan hyvin.

Ajatelkaapa tätä;

Olet todella pahassa flunssassa. Kuume nousee ja laskee koko ajan, joten kuvittelet vainoharhoissasi, että vaihdevuotesi ovat alkaneet. Näet koko ajan painajaisia siitä, että leivot kaikkea ihanuuksia. Sitten heräät isoon ärsyyntymiseen, koska oikeasti et olekaan mitään leiponut. Tämän jälkeen näet painajaista siitä, että sormesi ovat kuin kuvottavat kabanossit; paksut ja punaiset ällötykset. Sitten heräät, ja huomaat, että niinhän ne sormet ovatkin. Itket vähän, ja kissanpentusi tulee pieraisemaan naamallesi, koska se reagoi näin huomattuaan, että olet järkyttynyt.

Kurkkusi on niin kipeä ja nielu umpeutunut, ettet juurikaan voi syödä tai juoda mitään. Tästä johtuen joudut syömään ison kasan lääkkeitä tyhjään vatsaan. Vatsasi alkaa kipeytyä tunti tunnilta ja päivä päivältä pahemmaksi. Tähän toki vaikuttaa myös se, että ihanat naisellisuutesi kukainnollisuutesi ovat juuri alkaneet. Tunnet itsesi saastaiseksi kuukausittaisen alavartalosi murhamysteerin sekä kuumehikoilun yhteisvaikutuksesta. Alat jo harkitsemaan suihkuun menemistä. Ah, sitä seesteistä puhdasta tunnetta...kunnes muistat, että murtunut jalkasi on kipsattu, ja mikä helvetillinen pari tuntinen operaatio se onkaan käydä peseytymässä asiallisesti. Luovutat, alkoholisoidut ja alat ahkeraksi facebook-chatin käyttäjäksi.


ps. oikeasti saikul on iha kivaa.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Elokuu

Viime aikaisista kirjoituksista nokkelimmat voivat päätellä, että Työnarkomaani Kaikkonen päivittää blogia vain seuraavissa tapauksissa:
1) hän on sairaslomalla, eikä keksi muutakaan tekemistä
2) hän on lomalla (harvinaisempi ilmiö)
3) hän potee huonoa omaatuntoa, ettei ole päivittänyt blogiaan
4) jotain mullistavaa on tapahtunut, kuten Ihanan Naisen kihlaantuminen

Tällä kertaa kyseessä on 1:n sekä 3:n kombinaatio. Jo kolmatta iltaa korkean kuumeen saattelemana Kaikkonen makaa sängyssään välillä hikoillen ja välillä kylmyydestä täristen kolmen peiton alla. Viimeisin tupakka paloi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Ihanan Naisen tulevan ex-asunnon edessä railakkaan kadetti-pitoisen illan jälkimainingeissa. Tässä vaiheessa haluaisin mainita, ettei ko. illalla ollut mitään tekemistä saavutetun olotilan kanssa, vaan tauti on jälkiseurausta jo perjantaina tapahtuneelle menneisyyden toistolle, joka tapahtui entisen kollegan muodossa. Kyseinen entinen kollega ilmoitti maanantaina, että hänellä on 41c kuumetta.

Ihanan Nainen luopuu Ihanasta asunnostaan muuttaessaan tuoreen kihlattunsa luokse. Tikkurilaan. Se on Vantaata.

Minustaa tuli virallisesti esimies maanantaina 9.8 klo 07.00, jonka johdosta teen jatkossa kolmen ihmisen työt. Suomennettuna minulta puuttuu tällä hetkellä kaksi täysipäiväistä työntekijää. En ole vielä osannut päättää onko tämä vain väistämätön suuntaus kohti loppuunpalamista vai täydellinen keino tienata hieman ylimääräistä hynää.

Vielä kesä- ja heinäkuussa löysin usemman kerran viikossa aikaa istua tuntikausia kerrallaan kirjoittaen eräässä ihanassa kesäkahvilassa, josta saa kenties maailman parasta aamupalaa. Pyrin palaamaan vielä tähän samaan rytmiin, kunhan saan ensin ne kaksi orj...siis työntekijää.

maanantai 9. elokuuta 2010

luv

Vaikka Pelimies Kaikkonen on itsekeskeinen, kyyninen paska, tahtoo hän silti sydämensä pohjasta onnitella Ihanaa Naista kihlauksen johdosta.


Ps. Minulla on jo kihlajaislahja ja se EI ole Keltaisesta ruususta. Ihmiset voivat siis muuttua.

maanantai 19. huhtikuuta 2010

fiiliksillä

Hellävarainen ja tunteellinen rakastaja Kaikkonen rikkoi viime viikolla Ihanan Naisen pimperon yrittäessään demonstroida hänelle IN:n kollegan "jumalaisia rakastelumetodeja". Pelimies asetteli Naisen erään kalliolaisen asunnon lattialle (vaatteet päällä, senkin pervot) ja aloitti rynkytyksen. "Au! Sattuu!", huusi Ihana Nainen kauhistunut ilme kasvoillaan suoritukseensa keskittyneen Kaikkosen alla. "Just toi ilme mullakin varmaan oli silloin!!", totesi Kaikkonen ja pahoitteli, että oli todennäköisesti vyönsoljellaan murtanut Ihanuuden häpyluun. Siinäpä olikin Pelimiehen viimeaikojen seksit. Hiljaista on ollut.

Kotiuduin noin kuukausi sitten takaisin tänne tuhansien kateellisten runkkujen maahan. Yrityksemme hr-puoli oli ilmeisesti ymmärtänyt, kuinka korvaamaton olen, joten tultuani takaisin aloitin harjoittelemaan kikkelinjatkettavuutta eli titteliä ESIMIES. Eräässä uudessa kohteessani tapasin niin suloisen kollegan, että olisin halunnut vain pistää hänet taskuuni ja silitellä.

Tämän päiväisen työrupeaman jälkeen olisin himoinnut kylpyyn. Mutta koska asuntoni on vieläkin työn alla, asun espoolaisessa porvariasunnossa, jossa ei ole ammetta. Ajatus suihkussa seisomisesta oli niin vastenmielinen, että päätin lämmittää saunan. Ja lämmittämisellä tarkoitan kääntää yhtä nappia. Kaipaan kyllä kesää, jolloin pääsee lämmittämään puusaunaa itse hakkaamillaan haloilla, soutelemaan järvelle, saunomaan itsetehdyillä vastoilla ja pesemään autoa maatalon pihalla kaivosta kannetulla vedellä. Ja kaljaakin tietty tekis mieli. Maatessani hetki sitten saunan lauteilla olin aivan vakuuttunut siitä, että olin hetken ajan maailman onnellisin ihminen. Tai ainakin Olarin onnellisin. Ihmetyttää vain, että miksi aina saunassa ja solariumissa alkaa panettaa? Kuumuus saa kuumaksi?

Pääsen toivon mukaan muuttamaan asuntooni parin viikon päästä. Sitten voisin pitää ristiäiset uudistuneelle rakkaalleni. Nimiehdotuksia otetaan vastaan kommenttilaatikkoon.