Hieno alku

Päivä 1

Aloitan päivän tuopillisella caipiroscaa. Siis en aamulla vaan aamuyöllä. Nautin siihen päälle vielä jonkin määrän drinkkejä. No joo joo, jeesustele nyt siellä, kun ei känniapina muista kuinka monta se joi!! Istun tunnin Rautatieaseman edessä ja kuvittelen sen olevan liikuntaa.
Saavun kotiin klo 5.30 ja nukun muutaman tunnin. Herään koistiseen ja meinaan tilata pizzan, jonka päälle on kaadettu puoli kiloa kebabia ja ne ranket myös. En tilaa, vaan paistan lihapullia sekä makkaraa. Vapun juhlista jäänyt jämäpala "mimmi parempaa pitkoa" vittuilee jääkaapissa. Ajattelin hetken heittää sen roskiin, mutta sehän olisi armokuolema, joten jätän sen vielä muutamaksi päiväksi aloittamaan homeen muodostamista.
Illalla verensokerini sekä verenpaineeni romahtavat ja käteni alkavat tärisemään ja "epätoimimaan". Mussutan naamaani (ja puolet paidalleni) ABC:n nannaa pastasalaattia. Liikun koko yön ja aamun ja huomaan, etten ole enää missään päivärytmissä.


Päivä 2

Nukuin vihdoin! Ainakin neljä tuntia. Herään valtavaan pahoinvointiin. Punnitsen syitä sille. Raskaus? Merisairaus (siis jos vaikka Helsinki on tulvinut ja koko asuintaloni on lähtenyt ajelehtimaan avomerelle)? Tai sitten se vain johtuu siitä, etten ole nukkunut. Sen sijaan olen metsästänyt halvimman mahdollisen autokoulun, missä suorittaisin C-kortin. Tarkastin myös läpi taksikursseja sekä rokotusvaihtoehtoja, millä voisin kiduttaa itseäni. Harkitsen myös vakavasti solariumia, mutta pelkään, että oksennan siellä. Ja sädetetty oksennus voisi ehkä haista vielä astetta pahemmalta, kuin se perinteinen.