Päivä -3
Tipattomuuteni onnistui täydellisesti. Tosin ajoittain saapuneet astetta rankemmat huimaukset saivat minut oksentamaan parin viikon aikana keskimäärin joka toisen aterian, jonka olin syönyt. Välillä jopa maito ällötti niin paljon, että se teki ylösnousemuksen.
Aloitin viime viikolla uuden vanhan työn, eli palasin työhön, josta lähdin muutama vuosi sitten. Täysipäiväisesti aloitan mystisessä Keski-Helsingissä juhannuksen jälkeen, jota ennen ajattelin luuhailla ympäri toimipisteitä ihmettelemässä, miten kukaan voi tehdä fleece päällä kesällä töitä haisematta silti sillitehtaalle.
Olin 9 viikkoa tekemättä juurikaan mitään. Toki ryyppäsin joka sunnuntai (lukuunottamatta juuri mennyttä tipatontani), nautin aurinkokeleistä lähipubien terasseilla päiväspurgujen kanssa sekä kävin tutustumassa Kannelmäen kirjastoon. Mutta näistä aktiviteeteista ei saanut mitään rahaa, joten kävin myös pari kertaa työkkärissä sekä Kelassa pyytämässä cash money. Minusta on tullut vihaamani ihminen; pummi! Nyt sekin lysti loppuu. Perhana.
keskiviikko 3. kesäkuuta 2009
Kadonnut lapsi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti