Eilen olin narkkari

Lääkkeet!
Eilen meinasi aamupäivästä lähteä taju. Kädet tärisivät ja kipu valtasi koko kropan. Naama oli valkoinen ja kylmähikinen. Poistuin töistä KYMMENEKSI MINUUTIKSI hirveän shown tahdittamana hakemaan itselleni vahvoja lääkkeitä. Yksi pakkaus tulehduslääkkeitä ja yksi pakkaus hyvin tujakkaa kipulääkettä, jonka ansiosta en edes saisi ajaa. Ja eilisen ajokokemuksen jälkeen ymmärrän hyvin miksi.

Kaput
"Pomoni" nojaili päivän päätteeksi lainatiskiäni vasten todeten "eiköhän pistetä pulju kiinni". Kuvittelin hänen tarkoittavan päivän päättymistä, mutta ennen kuin kerkesin reagoida, hän lisäsi "siis koko tämä meidän toiminta...". Siinä se seisoi väsyneen näköisenä ja yritin vitsailla jotain, kun saman aikaisesti telepatialla selailin MOL:n sivuja.

Siivous
Lähdin suoraan töistä kohti vastaremontoitua asuntoani. Vastassa oli kasa pölyä sekä maalitahroja. Muutaman tunnin siivottuani istahdin kylmälle mutta puhtaalle parkettilattialleni ja ilmeisesti pari minuuttia istuttuani olin lysähtänyt pitkin pituuttani nukkumaan naama lattiassa kiinni. Puolisen tuntia kuorsattuani alakerran naapureiden iloksi heräsin parketti-kuviot poskellani ja päätin lähteä kotiin.

Ajomatka
Vinkiksi kaikille, että mikäli syöt vahvaa kipulääkitystä, älä kuuntele Infected Mushroomia, kun kaahaa 120km/h pitkin Turtsinkia. Ei ole kovin fiksua.

Aamutärinä
Kello soi 6.30 ja nahjustin suihkun kautta keittiöön, jossa odotti huomionkipeä kani. Avasin jääkaapin oven kädet täristen ja tajusin, että nämä ovat niitä vieroitusoireita. Lisää lääkkeitä, kiitos.