Töissä se käy niin kivasti

Hurraa hormonit! On niin ihanaa olla nainen. Eilen itkin mm. sille, että aloitin uuden wc-paperirullan ja ensimmäinen arkki halkesi keskeltä sekä sitten onnenkyyneleitä, kun löysin e-pillereideni reseptin, joka oli mystisesti muuton aikana hakeutunut salikamojeni sekaan. Itkupotkuja ennen olin jo ennättänyt nukkua muutaman tunnin, joiden aikana näin unta siitä, että olin raskaana. Tästä syytän paria tuhmaa poikaa, jotka maanantaina ilmoittivat, että tahtovat minun tulevan raskaaksi, jotta saisivat äidinmaitoa kahviinsa. Ja se saisi myös rintani isommiksi.

Jostain syystä olen onnistunut keräämään ympärilleni miehiä, joilla on vauvakuume.

Eilen teloin itseni langalla. Voisin pohjustaa tätä kovin tylsää tarinaa kertomalla, että kävimme Kääpiksen kanssa toissapäivänä shoppailemassa alennusmyynneissä, jonka pakottamana ostin pari housut, pari paitaa sekä yhden takin. Koska olen lyhyt ja isoperseinen, joudun joka ikiset ostamani housut poikkeuksetta lyhentämään. Eilen tehdessäni lyhennysoperaatiota Mertsin seurassa (joka btw. kutoi samalla; vanhenimme juuri 47 vuotta), vetäisin langan niin salamannopeasti (mediaseksikäs kykyni), että se viilsi vasemman käteni pikkurillin auki. Se on nyt kipeä, ja sympatiapullia saa tuoda minulle kotiin. Kyllä te kuitenkin tiedätte, missä minä asun.

Nyt mieleni tekee käpertyä työpöydän alle sikiöasentoon juomaan jääteetä.