eroakirkosta.fi

perjantai 5. helmikuuta 2010

taantumus

Reilun kahden kuukauden hiljaiselon jälkeen Pelimies ei voi sanoa oikeastaan muuta kuin "sori". Mutta ei tuomita siellä! Kaikkosella on hyviä syitä ja selityksiä kyseiselle virheelle. Kronologisuus ja priorisointi helvettiin, aloitetaan jostain.

Kävin viime viikolla tutkituttamassa onko alaselästäni löytynyt kyhmy syöpä. Se ei ole. Olemme täten nimenneet sen kolmanneksi nänniksi (aion piirtää siihen nännimäiset piirteet, jotta muutkin tajuavat aina, kun hillun jossain ilman paitaa) ja aion myös käymään alusvaateliikkeissä tiedustelemassa selkätissiliivejä.

Olen alkanut taas tapailemaan Sataa Kiloa Lihaa. Suhteemme ei ole muuttunut sen syvällisemmäksi, mutta hän on tavannut äitini. Lähinnä siksi, että muutin äitini luokse takaisin Espooseen. Ei, en kännännyt kaikkia rahojani, asunnossani on putkiremontti. Ja sitä paitsi kolmen kuukauden espoolainen kermaperseily tekee kelle tahansa hyvää. Tiesittekö, että äitini jääkaapista löytyy seitsemää (7 jumavitunlauta!) erilaista juustoa.

Addiktoiduin Farmvillestä.

Olen viettänyt melkoisen paljon aikaa Ihanan Naisen seurassa milloin missäkin. Olemme myös ilmeisesti taantuneet takaisin teini-ikään, sillä monet viestimme sisältävät pelkästään yhden tuhman sanan. Viestiesimerkkejä ovat "pimppi" tai "tisu". En ymmärrä miten on mahdollista, että yhteisikämme tulee tänä vuonna olemaan 55 vuotta. Tai että olemme ikinä saaneet miestä (tätä on pohdittu useaan otteeseen naamanvääntökilpailujen lomassa). Tässä teille vielä miehekäs julistus taantumuksesta: "Mä olen kova jätkä ja juon tänään viinaa. Alan elää uudestaan nuoruuttani ja taannun huolettoman ja vastuuttoman teini-ikäisen tasolle. Saatan jopa laiminlyödä työ- ja opiskeluvelvoitteitani taistellessani vanhoillista ja jämähtänyttä yhteiskuntajärjestystä vastaan, joka tukahduttaa meidän uudismielisten nuorten villihevosen lailla laukkaavan luovuuden. Alas tyrannia ja taantumus!"

Olen ollut viimeisen 3kk aikana töissä niin paljon, etten edes kykene luettelemaan kaikkia paikkoja, joissa olen ollut keikalla. Aion kompensoida tämän hulluuden karkaamalla alle kuukauden päästä Thaimaan lämpöön juomaan kaljaa ja kalastamaan. En vielä tulenko takaisin, koska ennustan löytäväni elämäni shemalen tällä reissulla. Ja nyt oikeasti kuka voi väittää ettei se olisi täydellistä; tissit JA penis samassa paketissa! Ja kuin kenellä tahansa muullakin kulahtaneella ikäkriisiytyneellä rumalla pönäkällä suomalaisella, minullakin olisi ihana nuori thaimaalainen vaimo. Ehkäpä veisin sen jopa lähikapakkaan näytille, että sitten kaikki jormat ja eskot on kateellisia. Ehkä jätän heille kertomatta siitä peniksestä.

Ja sokerina pohjalla, siistin alapäätäni ajatuksissani liian radikaalisti ja se näytti parin viikon ajan 9-vuotiaan pimpiltä. Välttelin sosiaalisia tilanteita, sillä uskoin vakaasti siihen, että kaikki tiesivät pienestä mokastani. Ihan niinkuin sen näkisi naamastani.

torstai 19. marraskuuta 2009

minäminäminä

Kaunis, kauniimpi, minä

Tunsin itseni niin kauniiksi töissä. Hiukseni olivat kauniisti (jokainen hiussortuva niinkuin pitääkin), meikkini oli täydellinen ja hymyni tuntui valloittavan kaikki asiakkaat. Sitten tajusin, että olin vahingossa laittanut aamulla päälleni viikonloppuna käyttämäni paidan, jonka hihassa oli vieläkin hieman oksennusta. Vittu.


Fiksu, fiksumpi, minä

Luulin saavani kuukauden palkan. Sitten tuli palkkapäivä, jolloin tajusin, että se palkka oli tullut jo kuukausi sitten, ja nyt ei enää mitään tullut. Vittu.


Reipas, reippaampi, minä

Menin tänään töihin, vaikka oloni oli flunssainen. Purin kuorman ajassa, joka varmasti rikkoi Uudenmaan ennätyksen vuodelta 1992. JES!!

maanantai 16. marraskuuta 2009

crabbis

"Jag är i bussen nu och jag har en virtanen i sprite flaska med mig." Ilmeisesti osaan ruotsia näinkin taidokkaasti tekstiviestitellä pienen alkoholimäärän nautinnan jälkeen.

Kännisen illan saldona erittäin kipeä solisluu sekä leuka, hieman oksennusta paidalla sekä tietysti paha muisto jallusta, skumpasta, oluesta, fisusta, lonkerosta, virtasesta, jekkubatterysta ja GT:stä. Yöks.

Heräsin aamulla Ihanan naisen kainalosta, ja Pentti-kissakin oli kömpinyt viereen. Herättyämme menimme olohuoneen ikkunalaudalle polttamaan tupakkaa ja puhumaan pojista. Näiden keskusteluiden ja jonkin aikaisten tuntemusten pohjalta päätin tänään krapulamätön sekä kalliin taksimatkan jälkeen, etten enää aio jatkaa määrittelemätöntä suhdetta mieheen, ketä tunnun enemmän ikävöivän, kuin todella näkevän. Kun suhde aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää mieltä, on todella aika lähteä. Tyhmäkin sen tajuaa?

torstai 12. marraskuuta 2009

kaiken tämän keskellä sua hiljaa ikävöin.

Selibaattini kesti vähemmän aikaa kuin tupakkalakkoni. Peräti niin vähän, että sen pystyi laskemaan tunneissa. Se olisi ehkä voinut kestää pidemmänkin aikaa, elleivät kaikki ystäväni olisi niin pervoja. Halloween viikonloppuna kävimme ehkä parhaimmat naurunsekaiset keskustelut anaaliseksistä Ihanan naisen kanssa aivan loistavassa (wink wink, mainos mainos) Talossa. Tämän ohessa liimailimme pieniä muovisia halloween koristeita naamoihimme.

Järjestimme menneenä lauantaina erittäin myöhästyneet tupaantuliaiset sekä synttärijuhlat. Kotini oli niin tupattu täyteen, että kuulin jopa villiä huhua, että neiti Sipuli olisi oksentanut parvekkeelta alas. Jännittävää tästä tekee lähinnä se, että asun ylimmässä kerroksessa, ja mietin huvittuneesti minkälaiseksi suihkuksi pienikin pukla muodostuu noin pitkillä matkalla alas. Sain mahtavia lahjoja, joista osasta kuva ohessa.

Jos ihmisen lisääntyminen toimisi niin, että naisen raivostuessa hän erittäisi sisällään siittiöitä näin ollen siittäen itse itsensä, odottaisin jo seitsosia tämän päiväisen ajorumbani kotini, Itä-Helsingin sekä Nurmijärven välillä.

Lopuksi vielä kuva krapulastani.


PS. mikä biisi otsikossa?

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

There's a party in my pants and no-ones invited

Tänään satoi lunta. Ihan siis oikeaa lunta, eikä mitään märkää loskapaskaa. Kylmää, kiinteää hötölunta, joka leijaili kauniisti ilmassa hitaasti. Ihailin ilmiön tanssia bussin ikkunasta taustamusiikkinani Gary Julesin Mad World, kunnes hienon haikean hetken katkaisi vittumaisen ämmän mulkaisut kohti vieressäni istuvia teinityttöjä, jotka olivat ilmeisesti kiroilleet liian kovaan ääneen tai puhuneet sukupuolielimistä niiden oikeilla nimillä. Mielestäni ne tytöt oli tosi rock ja ihania.

Päätin ryhtyä selibaattiin. Mistä johtuu, että nyt oltuani x-määrän päiviä ilman seksiä, se on ainut asia mikä pyörii mielessäni? Olen iskenyt jo kaikessa kiimassani silmäni "kakskytvailleneljän"-bussin vakiokuskiin, jonka ihana naaman punotus perverssinä mielenkiinnonkohteenani vetää polveni veteläksi. Kyseessähän on siis suunnilleen ikäiseni herrashenkilö, ettei kukaan luule minun niin perverssiksi sentään muuttuneen, että haaveilen jo hopeaketuista. Itse asiassa pohdin tänään sitä, milloin oikein tulin niin vanhaksi, että joutuu murehtimaan sitä, että onko liian vanha tapailemaan jota kuta itseään nuorempaa miestä. En kuitenkaan ainakaan aivan vielä olisi valmis ottamaan itselleni puuman mainetta. "Veljeni" kutsuu itseään nimellä Predator viitaten siihen, että metsästää itseään huomattavasti nuorempia naisia baareissa. Tylyyn tyyliin kuuluu tiukka tuijotus, johon teiniprinsessat tuntuvat lankeavan.

Mieleeni tuli juuri keskustelu viime talvelta, jonka kävin erään ihastuttavan homopojan kanssa oltuani muutaman viikon ilman seksiä. Totesin, että panetuksen määrä on kasvanut niin isoksi, että minulle riittäisi lyhtypylväs. Poika vastasi tilanteesta olevan samanlainen, ellei jopa pahempi, ja kommentoi, että hänelle riittäisi puu, missä on oksa.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Kaikkonen käy töissä

Opettelin tällä viikolla käyttämään uutta nettikalenteriani ja totesin asiakkaiden nähden olevani "tyhmempi kuin luulinkaan".

Vielä muutama kuukausi sitten ajattelin, etten ikinä homma Crocseja. Niissähän ei itsessään varsinaisesti ole mitään vikaa, vaan siinä, mitä ne edustavat. Lähinnä siis ärsyynnyn suuresti ihmisistä, jotka kuvittelevat, että niitä voi käyttää muuallakin kuin töissä (ja tähänkin tahtoisin vetää rajavedon vain tietyille työpaikoille) sekä mökillä. Jostain syystä kuitenkin hiihtelin kuluneella viikolla alle viikon vanhoissa pinkeissä Crocseissani pitkin Erottajankatua. Päätin, että ihmiset eivät saa tuomita minua, sillä minulla oli sairaalavaatteet päällä. Siis työntekijän, ei potilaan.

Keskiviikko alkoi kovin lupaavasti.
1. Kävin lääkärissä, joka osoittautui täydeksi urpoksi kyselemällä "no millaista tää sun huimaus on". Vastasin "no sellaista, että huimaa". Lisäkysymyksenä Tohtori Urpo jatkoi "joo, kuvaile miten". Just just.
2. Hain sushia, mistä sain ruokamyrkytyksen. Pahoinvointi alkoi torstaisena aamuna. Tarkennettuna se ilmeni niin, että puklasin hieman oululaisen tehtaanjohtajan päälle.
3. Ratikassa spurgu istua parin metrin päässä. Huomasimme kanssamatkustajien kanssa, kun spurgun lahkeesta valui kuset. Helsinki on kulttuurikaupunki.
4. Kaikki olisivat tahtoneet tarjota minulle viinaa, mutta olin autolla liikkeellä.