Pyjamabileet

Eilisen tohinalla menneen muutto-operaation ja sitä seuranneiden pizzojen sekä kaljoitteluiden jälkeen sammahdin onnellisena (melkein vielä kalja kädessä) Mertsin ja Kilpikonnan väliin uudelle sängylleni, jossa on maailman mageimmat Elvis-lakanat. Olo oli kuin olisi palannut teini-ikään ja viettäisimme pyjamabileitä. Tosin hiusten letittämisen ja karkin syönnin sijaan joimme kaljaa ja puhuimme panemisesta, ja miten pääsee eroon edellisen illan panosta, jos se ei vaan tajuu lähtee.

Lähes kaikki Pelimiehen tavarat ovat nyt uudessa osoitteessa. Pinoissa. Isoissa pinoissa. Tänään pelit jää väliin, ja Kaikkonen vain purkaa astioitaan, jotka on pakattu lähes kaksi vuotta sitten, kun Pelimies ymmärsi, ettei pidäkään mennä naimisiin, vaan lähteä pois. Niin, kuinka moni teistä tiesikään (itse asiassa aika moni..), että Pelimies meinattiin jo kerran kahlita avioliiton auvoisille vesille? Kuvitelkaapa, että jos niin olisi käynyt, olisi Kaikkonen ollut Huikko jo 436 päivää. Nyt Herr Huikolle on tulossa jo perheenlisäystä neiti W:n kanssa (W niinkuin Wittupää). Toisin sanoen siitä lapsesta tulee vain puoliksi saatanan jälkiseurausta, sillä Herra H on oikeasti kovin kovin kiltti mies ja juuri se oli ehkä Kakka-Kaikkoselle liikaa.