Hajoa aamuihis

Joskus töihin on kiva palata lomalta. Sitä oikein odottaa, että pääsisi taas puuhastelemaan; saamaan sisältöä elämään. Mukavaa nähdä niitä tuttuja tyyppejä ja vaihtaa kuulumisia. Nauraa kännisekoiluille ja palaneelle säärelle (on mahdollista polttaa vain toinen, mutta siinä pitääkin olla taitava tai Kaikkonen). Mutta nyt ei ollu kivaa. Ei ollenkaan.

Väsyttää, en osaa mitään ja työpari on lomalla, joten sählään hänenkin hommansa solmuun. Okei, myönnetään, muuten on ollut varsin mukavaa palata. Siis lähinnä näiden ihmisten takia. Mutta tupakoimattomuus, puhelimen jatkuva soiminen (+impulsiivinen rikkoutuminen) sekä selittämättömän omituiset työtehtävät riistävät hermojani siihen pisteeseen asti, että tahtoisin juoda tuliaisiksi tuomillani mini-martineilla itseni iloiseksi toimistotontuksi.

Onneksi viikonloppu oli mitä ihanin ja rentouttavin, joten kyllä nyt pitäisi jaksaa seuraavat 11kk seuraavaan kesälomaan asti.

Ihmettelen vieläkin todella, miten en onnistunut kadottaa matkalaukkuani saati itseäni koko reissun aikana. Tosin kenkäni rikkoutuivat jo Alicanten kentällä, ja vasta Madridin kentällä pääsin ostamaan uudet kahden tunnin vaihtoajan puitteissa. Ennätin myös shoppailla tupakkaa sekä lehtiä, käydä tarkistamassa kolme eri vessaa (kaikissa haisi niin pahasti, että vasta kolmannen kohdalla vaan luovutin ja menin hajusta huolimatta sinne ja sain jälleen paskahalvauksen niistä pirun itsehuuhtoutuvista vessoista, jotka tahtoo huuhdella perseen kesken pisun), syömässä juustoburgerin (se ghetto-mimmin silmät melkein pullahti päästä ulos; "you take only ONE cheeseburger?!?!!?!?!?") ja kävellä HJK-porttien päästä päähän, vain huomatakseni, että kuljen väärään suuntaan.