Pyhä pekoni

Koska Pelimies Kaikkonen on sinkku, päätti hän lisätä hieman aktiviteetteja elämäänsä. Näillä pienillä elämäniloilla täytetään tyhjyyttä, joka jää, jos vain käy töissä ja sieltä suoraan palaa kotiinsa pienen Markun iloksi. Tällaisessa touhussa täytyy silti olla varovainen, ettei käy niinkuin nyt on käynyt allekirjoittaneelle. Kalenteri tursuaa ja aikataulut ovat tuntien ja joskus jopa minuuttien tarkkuudella. Rumba alkaa tänä iltana, kun aion mennä töiden jälkeen Töölön sairaalaan tarkistuttamaan keväällä murtunutta jalkaani, joka on alkanut oireilemaan jälleen. Koska sairaalat ovat usein täynnä sairaita ihmisiä, olen varautunut pitkään odotukseen; ehkäpä jopa aamuun asti. Olen jo valmiiksi suunnitellut, että voin sieltä päästyäni suoraan kaahata luovuttamaan verta ensimmäistä kertaa elämässäni. Lauantaina aion osallistua Meditaatio retriitille ja kenties löytää itseni. Elokuussa aion luovuttaa munasoluja, ja toivoa, etteivät ne pikku sontiaiset sitten vuodesta 2030 lähtien löydä minua.

Aloitin myös Atkinsin dieetin eli karppauksen eli ketoosi olisi toiveissa. Se on itsessään jo aikamoinen aktiviteetti. Se pekoni siis. Ja se määrä, mitä kaikkea ihminen voikaan keksiä lihasta, kalasta, juustosta ja kananmunista! Ja kuinka onnellinen pieni Markku onkaan kaikesta näistä herkuista, joita hänenkin kuppiin aina helähtää. Keksin myös täydellisen tavan, millä saan kissan raapimaan raapimispuutaan, eikä esimerkiksi seinää; hinkkaa vain pekonipaketin tyhjiä kuoria raapimispuuhun, niin johan alkaa pikku Mannerheimia puu kiinnostaa.

Kesäkuu!

Hyvää kesää pikku palleroiset!

Kuluva vuosi on mennyt Kaikkosen taloudessa pikakelauksella. Tammikuisella pikkujoulureissulla murtunut jalka on jo lähes parantunut. Sillä jopa osallistuttiin viime perjantaina Suomen Sotilasurheiluliiton järjestämälle Kesäyön marssille ja matkana 10km. Ensimmäiset 3-4km sääjumalat muistivat meitä ihanaisella kaatosateella, joka tuntui 12c kelissä melkoisen jäätävältä. Kieltämättä viimeiset 2km meni hampaat irvessä nilkassa tuntuneen viiltävän kivun johdosta, mutta maalissa odottava Jone Nikula antoi motivaatiota. Tosin päästyäni maaliin kävin hetimiten istumaan, korkkasin Battery-tytöiltä saamani virvoikkeen ja pistin spadduksi. Tämän ohella päästin suustani jok'ikisen kirosanan, jonka osaan ja kirosin kaiken urheilun alimpaan helvettiin. Seuraavana päivänä pers-reisi seutu oli kipeä mutta onnellinen.

VÄLIMAINOS:
Olen myymässä autoni, sillä perheellisenä naisena (minä + Markku 4,2kg) tarvitsen farmari Volvon. Nyt myyn pois siis vm '01 Volvo S40. Kilometrejä Herra Kersantilla on 166t ja moottori 1.6. Juuri huolettu ja muutenkin kovin rakastettu. Kattoluukkua ei ole, mutta voin kaupan päälle sellaisen rälläkällä tehdä.

Mitäs muuta? Olen kirjoittanut kirjaa, aloittanut uudessa työssä kuntokeskuksessa, värjännyt itselleni tekoälyn ja flirttaillut autosta käsin ventovieraille.

Älä valita, sulla on kaikki ihan hyvin.

Ajatelkaapa tätä;

Olet todella pahassa flunssassa. Kuume nousee ja laskee koko ajan, joten kuvittelet vainoharhoissasi, että vaihdevuotesi ovat alkaneet. Näet koko ajan painajaisia siitä, että leivot kaikkea ihanuuksia. Sitten heräät isoon ärsyyntymiseen, koska oikeasti et olekaan mitään leiponut. Tämän jälkeen näet painajaista siitä, että sormesi ovat kuin kuvottavat kabanossit; paksut ja punaiset ällötykset. Sitten heräät, ja huomaat, että niinhän ne sormet ovatkin. Itket vähän, ja kissanpentusi tulee pieraisemaan naamallesi, koska se reagoi näin huomattuaan, että olet järkyttynyt.

Kurkkusi on niin kipeä ja nielu umpeutunut, ettet juurikaan voi syödä tai juoda mitään. Tästä johtuen joudut syömään ison kasan lääkkeitä tyhjään vatsaan. Vatsasi alkaa kipeytyä tunti tunnilta ja päivä päivältä pahemmaksi. Tähän toki vaikuttaa myös se, että ihanat naisellisuutesi kukainnollisuutesi ovat juuri alkaneet. Tunnet itsesi saastaiseksi kuukausittaisen alavartalosi murhamysteerin sekä kuumehikoilun yhteisvaikutuksesta. Alat jo harkitsemaan suihkuun menemistä. Ah, sitä seesteistä puhdasta tunnetta...kunnes muistat, että murtunut jalkasi on kipsattu, ja mikä helvetillinen pari tuntinen operaatio se onkaan käydä peseytymässä asiallisesti. Luovutat, alkoholisoidut ja alat ahkeraksi facebook-chatin käyttäjäksi.


ps. oikeasti saikul on iha kivaa.

Elokuu

Viime aikaisista kirjoituksista nokkelimmat voivat päätellä, että Työnarkomaani Kaikkonen päivittää blogia vain seuraavissa tapauksissa:
1) hän on sairaslomalla, eikä keksi muutakaan tekemistä
2) hän on lomalla (harvinaisempi ilmiö)
3) hän potee huonoa omaatuntoa, ettei ole päivittänyt blogiaan
4) jotain mullistavaa on tapahtunut, kuten Ihanan Naisen kihlaantuminen

Tällä kertaa kyseessä on 1:n sekä 3:n kombinaatio. Jo kolmatta iltaa korkean kuumeen saattelemana Kaikkonen makaa sängyssään välillä hikoillen ja välillä kylmyydestä täristen kolmen peiton alla. Viimeisin tupakka paloi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Ihanan Naisen tulevan ex-asunnon edessä railakkaan kadetti-pitoisen illan jälkimainingeissa. Tässä vaiheessa haluaisin mainita, ettei ko. illalla ollut mitään tekemistä saavutetun olotilan kanssa, vaan tauti on jälkiseurausta jo perjantaina tapahtuneelle menneisyyden toistolle, joka tapahtui entisen kollegan muodossa. Kyseinen entinen kollega ilmoitti maanantaina, että hänellä on 41c kuumetta.

Ihanan Nainen luopuu Ihanasta asunnostaan muuttaessaan tuoreen kihlattunsa luokse. Tikkurilaan. Se on Vantaata.

Minustaa tuli virallisesti esimies maanantaina 9.8 klo 07.00, jonka johdosta teen jatkossa kolmen ihmisen työt. Suomennettuna minulta puuttuu tällä hetkellä kaksi täysipäiväistä työntekijää. En ole vielä osannut päättää onko tämä vain väistämätön suuntaus kohti loppuunpalamista vai täydellinen keino tienata hieman ylimääräistä hynää.

Vielä kesä- ja heinäkuussa löysin usemman kerran viikossa aikaa istua tuntikausia kerrallaan kirjoittaen eräässä ihanassa kesäkahvilassa, josta saa kenties maailman parasta aamupalaa. Pyrin palaamaan vielä tähän samaan rytmiin, kunhan saan ensin ne kaksi orj...siis työntekijää.

luv

Vaikka Pelimies Kaikkonen on itsekeskeinen, kyyninen paska, tahtoo hän silti sydämensä pohjasta onnitella Ihanaa Naista kihlauksen johdosta.


Ps. Minulla on jo kihlajaislahja ja se EI ole Keltaisesta ruususta. Ihmiset voivat siis muuttua.

fiiliksillä

Hellävarainen ja tunteellinen rakastaja Kaikkonen rikkoi viime viikolla Ihanan Naisen pimperon yrittäessään demonstroida hänelle IN:n kollegan "jumalaisia rakastelumetodeja". Pelimies asetteli Naisen erään kalliolaisen asunnon lattialle (vaatteet päällä, senkin pervot) ja aloitti rynkytyksen. "Au! Sattuu!", huusi Ihana Nainen kauhistunut ilme kasvoillaan suoritukseensa keskittyneen Kaikkosen alla. "Just toi ilme mullakin varmaan oli silloin!!", totesi Kaikkonen ja pahoitteli, että oli todennäköisesti vyönsoljellaan murtanut Ihanuuden häpyluun. Siinäpä olikin Pelimiehen viimeaikojen seksit. Hiljaista on ollut.

Kotiuduin noin kuukausi sitten takaisin tänne tuhansien kateellisten runkkujen maahan. Yrityksemme hr-puoli oli ilmeisesti ymmärtänyt, kuinka korvaamaton olen, joten tultuani takaisin aloitin harjoittelemaan kikkelinjatkettavuutta eli titteliä ESIMIES. Eräässä uudessa kohteessani tapasin niin suloisen kollegan, että olisin halunnut vain pistää hänet taskuuni ja silitellä.

Tämän päiväisen työrupeaman jälkeen olisin himoinnut kylpyyn. Mutta koska asuntoni on vieläkin työn alla, asun espoolaisessa porvariasunnossa, jossa ei ole ammetta. Ajatus suihkussa seisomisesta oli niin vastenmielinen, että päätin lämmittää saunan. Ja lämmittämisellä tarkoitan kääntää yhtä nappia. Kaipaan kyllä kesää, jolloin pääsee lämmittämään puusaunaa itse hakkaamillaan haloilla, soutelemaan järvelle, saunomaan itsetehdyillä vastoilla ja pesemään autoa maatalon pihalla kaivosta kannetulla vedellä. Ja kaljaakin tietty tekis mieli. Maatessani hetki sitten saunan lauteilla olin aivan vakuuttunut siitä, että olin hetken ajan maailman onnellisin ihminen. Tai ainakin Olarin onnellisin. Ihmetyttää vain, että miksi aina saunassa ja solariumissa alkaa panettaa? Kuumuus saa kuumaksi?

Pääsen toivon mukaan muuttamaan asuntooni parin viikon päästä. Sitten voisin pitää ristiäiset uudistuneelle rakkaalleni. Nimiehdotuksia otetaan vastaan kommenttilaatikkoon.

ingen dagen-efter

Nyt kuuluisi olla krapula, muttei juurikaan ole. Loysin talta saarelta vodkaa ja se oli hyvaa. Sita tarjoiltiin jailla ja ilman, lasissa tai suoraan pullosta kurkkuun kaadettuna, blandiksella ja ilman, naisen paljaalta vatsalta ja...huoh, noniin, ruokottomaksi menee.

Minulla ei ollut tarkoitus vetaa kannia, se tuli ikavien sattumusten sarjan seurauksena. Ensimmaisen olueni tosin otin nautintoon 7h snorklausreissun jalkeen altaassa lilluessani. Sitten lahdin markkinoille, jolloin se alkoi. Istuuduin tunnin kiertelyn jalkeen baaritiskille. Harkitsin ottavani kahvia tai limua, mutta juuri kriittisella valintahetkella vieressani istunut ruotsalainen aasi avasi suunsa. Paatin ottaa oluen ja se oli hyvaa. Jatin hyvan tipin 6-vuotiaalle baarimikolle ja lipitin kaljani niin nopeasti, etta ruotsalaisen silmat olivat pudota paasta. Tuli parempi mieli ja siedin ruotsalaista huomattavasti paremmin. 

Phuket Townista matka jatkui iloisesti taksilla kohti Karonin rantaa. Lavaytin perseeni ensimmaisen vastaantulevan baarin jakkaralle ja tilasin olutta. Poltin ohessa paljon tupakkaa ja mieli oli melko hyva. Kunnes...

Katosta tippui niskaani 10cm (kuulemma, itse en tarkemmin katsellut) pitka torakka, joka alkoi tanssia ripaskaa ja macarenaa vasemmalla hartiallani. Satkin ja rimpuilin ja se kusipaa kipitti oikealle hartialleni, josta se julmasti haadettiin vieressani istuneiden laskin saksalaisen ja vanhalta pornostaralta nayttavan brittiherran toimesta. Join kaljaani entista nopeammin ja mietin, etta uusien tuttavuuksieni kanssa voisimme tehda benetton mainoksen. We are the world ja sita rataa, pojat.

Menin syomaan ravintolaan, jonka nimea en enaa muista (tai juuri muitakaan yksityiskohtia). Otin ruokajuomaksi Singapore slingin, mista oli jatetty pois kaikki blandikset eli viinaa oli blandattu viinalla. Se oli hyvaa. Pikku kekkulissani olin sitten shoppaillut vahan kaikenlaisia tuliaisia ja yllatyksia itselleni. Siis todella yllatyksia, silla tana aamuna, kun availin ostopussejani oli olo kuin jouluna. Kaikki asiat tulivat aivan uusina.

Ennustukseni osui oikeaan ja hikeni haisee nyt vodkan ja kaljan sekoitukselle. Aamupalaksi soin 80cent maksaneen sushi-annoksen. Tosin se oli pakko syoda seisaaltaan, silla jostain syysta en kyennyt olemaan makuuasennossa. Tassa siita sushista kuva.

PS. Sami on munahuora <3

Fuck me hard and call me general spanks-a-lot

Hei pierunaamat (hohoho, mutsis oli yms yms lapsellista). Pikkuruisena internet (lue: facebook) addiktina etsin jo kolmen paivan jalkeen nettikahvilan. Olen jo tuonut patjani tanne, jotta paikan tytot ymmartavat, miten tosissani olen sitoutunut tahan Kaikkonen-THE nettikahvila suhteeseen. Tunnin netti ja iso jaakahvi maksavat 100bht eli hieman yli 2e. Pystyn elamaan taman asian kanssa. Paatin, etten aio pelata koko lomani aikana Farmvillea, joten olen jo monena yona murehtinut, miten lehmani ym virtuaalielaimeni voivat. Ymmartavatko ne, etta mami on vain vahan lomalla? Tuleeko niille mieleen, etta kun mami ottaa mekongia, se saattaa olla aivan assfaced muutaman paivan?

Liikennekulttuuri taalla (muutenkin niin kulttuuririkkaalla) Phuketin saarella on samaa luokkaa Saigonin mopovilinaan. Tosin diggaan kylla siita, etta kahdesta kaistasta osataan tehda taidokkaalla asettelellu nelja. Ja naisille on suotu oikeus ajaa kahdella kaistalla, jos auto on isompi kuin mini cooper. Kuulin eilen, etta surullisenkuuluisan tsunamin jalkeen Phuketin autokanta uusiutui 80 prosenttisesti. Ja sen kylla huomaa! Autojen perusteella voisi luulla, etta koko paikallinen vaesto on oljysheikkeja! Jumanskegula mita pimp-autoja!! Toissapaivana lahdettiin tulevan vaimoni (jolla tosin ei ole penista) kanssa ajelulle. Ja milla autolla tama upea nainen tuleekaan hakemaan minut? Juuri pajalta tulleella Type-R:lla. Voin sanoa, ettei silla olisi paassyt yhdestakaan Suomen hidastetoyssysta, mutta oli se kylla niin kaunis!

Olin pakannut vasemmalla kadella ja juostessa kusten, mutta siltikin koko elamani (aidiltani lainaama vanha vihrea brittilainen laukku seka sen sisalto) painoivat vaivaiset 9,1kg. Onnistuin silti salakuljettamaan kolmet bikinit mukanani.  

Nyt palaan keskustelemaan hippituristien kanssa siita, miten toi oravanpyora niinku tappaa niinku hitaasti meidat kaikki niinku tiatsa. Joo dude, pois oravanpyorasta ja niinku joo. Voisi ryhtya noiden hippituristien paikallisoppaaksi tanne ja kusettaa niita pollypaajauhoperseita. Eivat ne mitaan huomaisi kuitenkaan.

Paivan eettinen kysymys on seuraavanlainen: onko vaarin menna oljyhierontaan vain siksi, etta kaunis nainen hieroisi valkoista pyllyani?

ps. Ruskea laski on hotimpi kuin valkoinen laski. 

taantumus

Reilun kahden kuukauden hiljaiselon jälkeen Pelimies ei voi sanoa oikeastaan muuta kuin "sori". Mutta ei tuomita siellä! Kaikkosella on hyviä syitä ja selityksiä kyseiselle virheelle. Kronologisuus ja priorisointi helvettiin, aloitetaan jostain.

Kävin viime viikolla tutkituttamassa onko alaselästäni löytynyt kyhmy syöpä. Se ei ole. Olemme täten nimenneet sen kolmanneksi nänniksi (aion piirtää siihen nännimäiset piirteet, jotta muutkin tajuavat aina, kun hillun jossain ilman paitaa) ja aion myös käymään alusvaateliikkeissä tiedustelemassa selkätissiliivejä.

Olen alkanut taas tapailemaan Sataa Kiloa Lihaa. Suhteemme ei ole muuttunut sen syvällisemmäksi, mutta hän on tavannut äitini. Lähinnä siksi, että muutin äitini luokse takaisin Espooseen. Ei, en kännännyt kaikkia rahojani, asunnossani on putkiremontti. Ja sitä paitsi kolmen kuukauden espoolainen kermaperseily tekee kelle tahansa hyvää. Tiesittekö, että äitini jääkaapista löytyy seitsemää (7 jumavitunlauta!) erilaista juustoa.

Addiktoiduin Farmvillestä.

Olen viettänyt melkoisen paljon aikaa Ihanan Naisen seurassa milloin missäkin. Olemme myös ilmeisesti taantuneet takaisin teini-ikään, sillä monet viestimme sisältävät pelkästään yhden tuhman sanan. Viestiesimerkkejä ovat "pimppi" tai "tisu". En ymmärrä miten on mahdollista, että yhteisikämme tulee tänä vuonna olemaan 55 vuotta. Tai että olemme ikinä saaneet miestä (tätä on pohdittu useaan otteeseen naamanvääntökilpailujen lomassa). Tässä teille vielä miehekäs julistus taantumuksesta: "Mä olen kova jätkä ja juon tänään viinaa. Alan elää uudestaan nuoruuttani ja taannun huolettoman ja vastuuttoman teini-ikäisen tasolle. Saatan jopa laiminlyödä työ- ja opiskeluvelvoitteitani taistellessani vanhoillista ja jämähtänyttä yhteiskuntajärjestystä vastaan, joka tukahduttaa meidän uudismielisten nuorten villihevosen lailla laukkaavan luovuuden. Alas tyrannia ja taantumus!"

Olen ollut viimeisen 3kk aikana töissä niin paljon, etten edes kykene luettelemaan kaikkia paikkoja, joissa olen ollut keikalla. Aion kompensoida tämän hulluuden karkaamalla alle kuukauden päästä Thaimaan lämpöön juomaan kaljaa ja kalastamaan. En vielä tulenko takaisin, koska ennustan löytäväni elämäni shemalen tällä reissulla. Ja nyt oikeasti kuka voi väittää ettei se olisi täydellistä; tissit JA penis samassa paketissa! Ja kuin kenellä tahansa muullakin kulahtaneella ikäkriisiytyneellä rumalla pönäkällä suomalaisella, minullakin olisi ihana nuori thaimaalainen vaimo. Ehkäpä veisin sen jopa lähikapakkaan näytille, että sitten kaikki jormat ja eskot on kateellisia. Ehkä jätän heille kertomatta siitä peniksestä.

Ja sokerina pohjalla, siistin alapäätäni ajatuksissani liian radikaalisti ja se näytti parin viikon ajan 9-vuotiaan pimpiltä. Välttelin sosiaalisia tilanteita, sillä uskoin vakaasti siihen, että kaikki tiesivät pienestä mokastani. Ihan niinkuin sen näkisi naamastani.

minäminäminä

Kaunis, kauniimpi, minä

Tunsin itseni niin kauniiksi töissä. Hiukseni olivat kauniisti (jokainen hiussortuva niinkuin pitääkin), meikkini oli täydellinen ja hymyni tuntui valloittavan kaikki asiakkaat. Sitten tajusin, että olin vahingossa laittanut aamulla päälleni viikonloppuna käyttämäni paidan, jonka hihassa oli vieläkin hieman oksennusta. Vittu.


Fiksu, fiksumpi, minä

Luulin saavani kuukauden palkan. Sitten tuli palkkapäivä, jolloin tajusin, että se palkka oli tullut jo kuukausi sitten, ja nyt ei enää mitään tullut. Vittu.


Reipas, reippaampi, minä

Menin tänään töihin, vaikka oloni oli flunssainen. Purin kuorman ajassa, joka varmasti rikkoi Uudenmaan ennätyksen vuodelta 1992. JES!!

crabbis

"Jag är i bussen nu och jag har en virtanen i sprite flaska med mig." Ilmeisesti osaan ruotsia näinkin taidokkaasti tekstiviestitellä pienen alkoholimäärän nautinnan jälkeen.

Kännisen illan saldona erittäin kipeä solisluu sekä leuka, hieman oksennusta paidalla sekä tietysti paha muisto jallusta, skumpasta, oluesta, fisusta, lonkerosta, virtasesta, jekkubatterysta ja GT:stä. Yöks.

Heräsin aamulla Ihanan naisen kainalosta, ja Pentti-kissakin oli kömpinyt viereen. Herättyämme menimme olohuoneen ikkunalaudalle polttamaan tupakkaa ja puhumaan pojista. Näiden keskusteluiden ja jonkin aikaisten tuntemusten pohjalta päätin tänään krapulamätön sekä kalliin taksimatkan jälkeen, etten enää aio jatkaa määrittelemätöntä suhdetta mieheen, ketä tunnun enemmän ikävöivän, kuin todella näkevän. Kun suhde aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää mieltä, on todella aika lähteä. Tyhmäkin sen tajuaa?

kaiken tämän keskellä sua hiljaa ikävöin.

Selibaattini kesti vähemmän aikaa kuin tupakkalakkoni. Peräti niin vähän, että sen pystyi laskemaan tunneissa. Se olisi ehkä voinut kestää pidemmänkin aikaa, elleivät kaikki ystäväni olisi niin pervoja. Halloween viikonloppuna kävimme ehkä parhaimmat naurunsekaiset keskustelut anaaliseksistä Ihanan naisen kanssa aivan loistavassa (wink wink, mainos mainos) Talossa. Tämän ohessa liimailimme pieniä muovisia halloween koristeita naamoihimme.

Järjestimme menneenä lauantaina erittäin myöhästyneet tupaantuliaiset sekä synttärijuhlat. Kotini oli niin tupattu täyteen, että kuulin jopa villiä huhua, että neiti Sipuli olisi oksentanut parvekkeelta alas. Jännittävää tästä tekee lähinnä se, että asun ylimmässä kerroksessa, ja mietin huvittuneesti minkälaiseksi suihkuksi pienikin pukla muodostuu noin pitkillä matkalla alas. Sain mahtavia lahjoja, joista osasta kuva ohessa.

Jos ihmisen lisääntyminen toimisi niin, että naisen raivostuessa hän erittäisi sisällään siittiöitä näin ollen siittäen itse itsensä, odottaisin jo seitsosia tämän päiväisen ajorumbani kotini, Itä-Helsingin sekä Nurmijärven välillä.

Lopuksi vielä kuva krapulastani.


PS. mikä biisi otsikossa?

There's a party in my pants and no-ones invited

Tänään satoi lunta. Ihan siis oikeaa lunta, eikä mitään märkää loskapaskaa. Kylmää, kiinteää hötölunta, joka leijaili kauniisti ilmassa hitaasti. Ihailin ilmiön tanssia bussin ikkunasta taustamusiikkinani Gary Julesin Mad World, kunnes hienon haikean hetken katkaisi vittumaisen ämmän mulkaisut kohti vieressäni istuvia teinityttöjä, jotka olivat ilmeisesti kiroilleet liian kovaan ääneen tai puhuneet sukupuolielimistä niiden oikeilla nimillä. Mielestäni ne tytöt oli tosi rock ja ihania.

Päätin ryhtyä selibaattiin. Mistä johtuu, että nyt oltuani x-määrän päiviä ilman seksiä, se on ainut asia mikä pyörii mielessäni? Olen iskenyt jo kaikessa kiimassani silmäni "kakskytvailleneljän"-bussin vakiokuskiin, jonka ihana naaman punotus perverssinä mielenkiinnonkohteenani vetää polveni veteläksi. Kyseessähän on siis suunnilleen ikäiseni herrashenkilö, ettei kukaan luule minun niin perverssiksi sentään muuttuneen, että haaveilen jo hopeaketuista. Itse asiassa pohdin tänään sitä, milloin oikein tulin niin vanhaksi, että joutuu murehtimaan sitä, että onko liian vanha tapailemaan jota kuta itseään nuorempaa miestä. En kuitenkaan ainakaan aivan vielä olisi valmis ottamaan itselleni puuman mainetta. "Veljeni" kutsuu itseään nimellä Predator viitaten siihen, että metsästää itseään huomattavasti nuorempia naisia baareissa. Tylyyn tyyliin kuuluu tiukka tuijotus, johon teiniprinsessat tuntuvat lankeavan.

Mieleeni tuli juuri keskustelu viime talvelta, jonka kävin erään ihastuttavan homopojan kanssa oltuani muutaman viikon ilman seksiä. Totesin, että panetuksen määrä on kasvanut niin isoksi, että minulle riittäisi lyhtypylväs. Poika vastasi tilanteesta olevan samanlainen, ellei jopa pahempi, ja kommentoi, että hänelle riittäisi puu, missä on oksa.

Kaikkonen käy töissä

Opettelin tällä viikolla käyttämään uutta nettikalenteriani ja totesin asiakkaiden nähden olevani "tyhmempi kuin luulinkaan".

Vielä muutama kuukausi sitten ajattelin, etten ikinä homma Crocseja. Niissähän ei itsessään varsinaisesti ole mitään vikaa, vaan siinä, mitä ne edustavat. Lähinnä siis ärsyynnyn suuresti ihmisistä, jotka kuvittelevat, että niitä voi käyttää muuallakin kuin töissä (ja tähänkin tahtoisin vetää rajavedon vain tietyille työpaikoille) sekä mökillä. Jostain syystä kuitenkin hiihtelin kuluneella viikolla alle viikon vanhoissa pinkeissä Crocseissani pitkin Erottajankatua. Päätin, että ihmiset eivät saa tuomita minua, sillä minulla oli sairaalavaatteet päällä. Siis työntekijän, ei potilaan.

Keskiviikko alkoi kovin lupaavasti.
1. Kävin lääkärissä, joka osoittautui täydeksi urpoksi kyselemällä "no millaista tää sun huimaus on". Vastasin "no sellaista, että huimaa". Lisäkysymyksenä Tohtori Urpo jatkoi "joo, kuvaile miten". Just just.
2. Hain sushia, mistä sain ruokamyrkytyksen. Pahoinvointi alkoi torstaisena aamuna. Tarkennettuna se ilmeni niin, että puklasin hieman oululaisen tehtaanjohtajan päälle.
3. Ratikassa spurgu istua parin metrin päässä. Huomasimme kanssamatkustajien kanssa, kun spurgun lahkeesta valui kuset. Helsinki on kulttuurikaupunki.
4. Kaikki olisivat tahtoneet tarjota minulle viinaa, mutta olin autolla liikkeellä.

Leivontaa ja krapulaa

Feta-pinaatti-piirakka (kaksi kuvaa alla) tuli uunista ulos erittäin rumana, mutta oli vetäytynyt oltuaan yön yli jääkaapissa. Kriisiydyin kuitenkin illalla ja päätin hyvän tupakkalakon jälkeen antaa itseni polttaa muutaman tupakan piirakkakatastrofini takia. Onneksi eräältä ihanalta naiselta tuli lohduttava viesti, jossa luki "Muru sun piirakka on varmasti kaunis". Tässä ohje piirakkaan:

200g margariinia
200g vehnäjauhoja
1tl suolaa
2tl paprikajauhetta
0,5dl kylmää vettä

300g pinaattia (pakaste tai tuore)
100g sipulia
350g fetaa (muista huuhtoa vedellä)
2 kananmunaa
400g smetanaa
200g kermaa
tilliä ja ruohosipulia silppuna
150g juustoraastetta

Kuullota sipulikuutiot ja pinaatti pannulla. Valuta vedet pois. Sekoita munat, smetana, kerma, tilli, ruohosipuli, pinaattisipuliseos ja fetajuusto yhteen. Kaada täyte pohjan päälle, ripottele päälle juustoraaste ja paista 180 asteessa 40 minuuttia.

Yllä rieskarullia. Taivaallisia. Etenkin nyt, kun on darra. Ohje alla. Yhdestä täytesatsista riittää noin viiteen rieskaan (käytin Fazerin rieskoja, paketissa 7 rieskaa).

Täyte:
2dl kermaa vatkattuna
200g tuorejuustoa (maun mukaan, näissä käytetty Creme bonjourin aurinkokuivattutomaatti-juustoa)
loraus sweet chili-kastiketta
300g kinkkusuikaleita (tai tonnikalaa/katkarapuja/lohta/kanaa pienenä silppuna)
yrttejä maun mukaan
puolikas sipuli (kannattaa pyöräyttää blenderissä todella pieneksi)

Sekoita aineet keskenään tasaiseksi massaksi ja levitä tasaisesti rieskan päälle. Rullaa rieska ja kääri folioon. Pakasta väh. 2h. Ota pakkasesta pari tuntia ennen tarjoilua ja leikkaa n. 1cm paksuisiksi paloiksi ja laita sulamaan jääkaappiin.

Yllä yksi suosikkileivonnaisistani, joka on helpoimpia mitä voi tehdä!

Saksanpähkinä-porkkanakakku

Kakku:
2dl saksanpähkinöitä rouhittuna
3 kananmunaa
3 ½ dl sokeria
1 ½ tl ruokasoodaa
1½ tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
1rkl kardemummaa
1rkl kanelia
4dl vehnäjauhoja
4dl porkkanaraastetta
2½ dl rypsiöljyä

Täyte:
2dl tomusokeria
200g huoneenlämpöistä voita
200g philadelphiajuustoa
3tl vaniljasokeria


Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi. Lisää rouhitut saksanpähkinät, ruokasooda, leivinjauhe, suola, kardemumma, kaneli ja jauhot. Lisää sitten porkkanaraaste ja öljy, Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Paista uunissa 200c:ssä 30-40min. Kokeile kypsyys tikun avulla. Mikäli kakun pinta alkaa saavan liiaksi väriä ennen kakun kypsymistä, peitä kakku alumiinifoliolla ja jatka paistamista. Anna kakun jäähtyä hyvin.

Vatkaa tomusokeri, vaniljasokeri, voi ja philadelphiajuusto. Levitä tasaisesti kakun päälle. Laita vielä pariksi tunniksi kylmään ennen tarjoilua.

Verta!

Hysteria tulee kutsumatta. Nyt ei saa ymmärtää väärin; oikeasti pidän joulusta! Mutta se, että se tunkeutuu asuntooni postiluukustani sisälle jo lokakuun alussa on vaan...väärin!! Mainostulva alkoi tänä vuonna virallisesti tänään, jolloin kolmen eri yrityksen toimesta minua muistutettiin siitä, että tulisi olla taas hyvä sukulaistyttö/ystävä/työkaveri ja alkaa tuhlaamaan rahaa, jota on perse hiessä kerätty koko vuosi kasaan. Todellisuudessahan en ole tänä vuonna säästänyt mitään palkoistani ja veronpalautuksenikin olen suunnitellut käyttäväni visa-laskun maksamiseen tai uuden keittiön hankintaan. Ja faktahan on se, että kuka tahansa kusipäinen pelimies, kuten minä, pidän eniten itsestäni ja omista rahoistani.

Koska Pelimies Kaikkonen on ahneempi, itsekkäämpi ja tylympi kuin koskaan aiemmin, se yrittää vastapainoksi tehdä jotain, mikä olisi mukamas korvaavaa toimintaa. Suunnitelmani verenluovutuksesta meni mönkään, kun kireähkö lääkäri ilmoitti, etten alhaisen verenpaineeni vuoksi saa luovuttaa verta. Minusta tämä oli naurettavaa, sillä viime viikolla kävin verikokeissa ja aina hoitajan asettaessa uuden tuubin neulaan, veri suorastaan vaahtosi vauhdinhurmassaan.

Kaikkonen teki eilen Mertsit eli leikkasi sormeensa. Pelimieskin kaikessa täydellisyydessään siis kykeni tekemään virhearvion keittiöveitsen kanssa. Verta pulputti kolmen vartin verran, jonka aikana Itse Täydellisyys harkitsi ainakin 16 kertaa lähtevänsä päivystykseen ja 16 kertaa päätyi ratkaisuun, että Marian sairaala on sunnuntaina liian täytetty krapulaisilla baaritappelijoilla, asfaltti-ihottumaa täynnä olevilla nisteillä ja mummoilla, jotka menevät sinne vaan tukkimaan päivystyksen vain ollakseen vittumaisia (I'm on to you!!). Vasta painesiteen sidonnan jälkeen roiskinta loppui. Ja tähänkin tarvittiin vihje/käsky rajavartiolaitokselta. Tänään haava (joka näin ohimennen vaikuttaisi nirhanneen jotain hermoa) näytti jo todella sairaalta. Näytin sitä eräälle kirurgille, jolta sain kommentiksi "HYI VITTU!!". Siis nyt on kyseessä dude, joka leikkaa ihmisiä ja näkee ällöjä juttuja päivät pitkät.

Ja lopuksi vielä päivän toteamukseni, johon kaikki varmasti voivat yhtyä; en ole saanut orgasmia, mistä en olis pitänyt.

Neljä keskustelua

-Voitaisi käydä katsomassa uusi Tarantinon leffa?
-Vitut sosiaalisesta kanssakäymisestä.

-Ei meidän ole pakko panna. Voidaan vaan nukkua vierekkäin.
-Mä en pysty nukkumaan sun vieressä.

-Mä olin raskaana.
-Sä kuvotat mua.

-Mä rakastan sinua.
-Mä en enää ikinä halua nähdä sua.

Terveisiä Joensuusta

Miksi äidit kuvittelevat aina, että he eivät voi saada lastensa tauteja? Siis että heillä olisi täysi vastustuskyky sikainfluenssaa vastaan, kun taudinkantaja on oma lapsi.

Paikallinen terveysasema ei suostunut ottamaan minua vastaan, sillä täytin yhden (1kpl) kriteerin sikainfluenssasta. Eli sen, että minulla on kuumetta. Itsepäisenä, väsyneenä sekä vittuuntuneena puhelimessa kitisevään hoitajaan ilmoitin, etten suostu Laakson sairaalan H1N1-osastolle, vaan haluan hoitaa asiani puhelimitse. Tänään varmistui, ettei minulla ole sikainfluenssaa, joten tekisi mieli soittaa ylivarovaiselle hoitsulle "I told you so"-puhelu. En kuitenkaan tee sitä, vaan aion nauttia päivän American Dad:n, Family Guy:n sekä Arrested developement:n seurassa.

Matkustettuani yli neljä tuntia junalla, opin että Jenssi on lyhennys Joensuusta. Olin valinnut junani hienosti, sillä perjantainen pendolino (lähtö klo 15.12 Helsingistä) tarkoittaa paljon kaljoittelijoita, enemmän solttuja ja kaikkein eniten kaljoittelevia solttuja. Joensuun yöelämä oli erikoista. Tunnuin olevan jokaisessa baarissa vanhimpien joukossa. Tämä herätti kysymyksen, missä ihmeessä kaikki yli 22-vuotiaat ovat. Sata kiloa lihaa vihjaisi eilen, että se saattaisi johtua siitä, että siinä vaiheessa kaikilla paikallisen standardin mukaan tulisi jo olla perhe, joiden kanssa ollaan illat kotona. Toista se on täällä saastaisella pääkaupunkiseudulla, missä yh-äidit tunkevat lapsensa milloin mihinkin hoitoon, jotta "mami saa olla soseessa Hotelli Vantaalla". Tässä vaiheessa pakko mainita, että Tulisuudelmassa puolet naisista on rumia ja puolet näyttävät siltä, että he ovat joskus olleet miehiä. Tulin tähän tulokseen jo toissa vappuna, jolloin päädyin heteroon iltaan, huomattuani karmean tarjonnan. Hotelli Vantaa siis pieksi lesbouden.

Coelhoa on kehuttu jo niin pitkään ja niin paljon, joten kun olin kävellyt yksin vieraassa kaupungissa keskellä lauantain ja sunnuntain välistä yötä vieraaseen asuntoon ja löysin kirjan Yksitoista minuuttia, päätin vihdoin ottaa selville mistä on kyse. Luin yhdeltä istumalta lähes sata sivua ja ainut mielipiteeni oli "äh...". Olen jo useammalta ihmiseltä kuullut myös niin paljon negatiivisita, joten tämän lyhyen kokemuksen perusteella joudun liittymään epäfanien (vihaaja olisi kuulostanut liian rankalta) joukkoon. Itse aiheessahan (seksi, prostituutio, rakkaus) ei sinällään ollut mitään vikaa, mutta kirjoitustyyli oli rasittavaa. Vieläkin kiukuttaa hieman.

Kesäkuvakooste

Yllä nörtin kesäkoti.
Kalareissulla saaressa.


Yllä pikkukoira tuijottaa vetoavasti tissien välistä. Alla laiskurikissa kulhossa.

Ihana Fatboy:n riippukeinu!

Kuumeilua, nöf nöf ja oink oink.

Olen todennut, että tiskaus tulee suorittaa bikinit päällä. Jostain syystä roiskin vettä koko ajan päälleni ja sählään muutenkin ihan kiitettävällä tahdilla. Ajattelin kysyä äidiltäni, putosinko lapsena portaita alas tai kenties jo syntymästä asti ollut jotenki kömpelö. Eilen näpyttelin viestin tuoreelle koulukaverilleni kehuskellen, että olen kömpelöin. Lähetettyäni viestin pudotin puhelimeni asfaltille. Tänään keskityin täysin pyykkeihin, sillä niitä ei nyt vaan voinut mokata. En edes minä ja en edes tänään.

Ja kyllä, minä olen nyt virallisesti opiskelija. Ainakin 6 tuntia viikossa.

Tony Halme yritti eilen iskeä. Ei nyrkillä. Selkäni on nyt kovin hiplattu. Aamulla minulla nousi kuume ja mietin johtuuko se flunssasta, mahdollisesta tulehduksesta jalassa vai kenties Viikingin maagisesta kosketuksesta. Joka tapauksessa olen tänään lepuuttanut jalkaani, sieluani sekä hermojani. Vielä kun joku toisi kotiini tupakkaa ja seksiä, voisin ehkäpä saada mielenrauhan. Pillu tai kulli; tänne heti nyt! Hop hop!!