Blondi.

Nyt se on todistettu, Kaikkonen on alkujaankin blondi. Siis tyhmä en ole (ehen, pois se minusta). Pitäisi varmaan totella perimää ja käydä kampaajalla tekemässä taikoja, eli takaisin blondiksi.
Etenkin nyt, kun olen luisunut tyhmyyteen hiljalleen (mutta en ole tyhmä).

Kesällä suurten ukkosmyrskyjen aikaan (juuri se, kun kymmenettuhannet taloudet pk-seudulla olivat ilman sähköä) pohdimme töissä, mitä ukkospäivänä voi tehdä ilman sähköä. Kesämestarimme ehdotti kaljannoutoa Essolta. Idea sai kannatusta. Fiksuna plikkana ehdotin, että mennään juomaan ne kaljat erään yrityksen tiloihin, sillä siellä on paljon isoja telkkuja mitä voi katsoa. Niin. Ilman sähköä.

Tänään olen onnistunut jo kahdesti kadottamaan nettiyhteyteni (se vain katosi, oikeesti!), saanut skannerin toimimaan (siksi tiedossa varmasti enemmänkin nostalgisia kuvia), saanut skannerin vittuilemaan (sillä on asennevamma; väittää tarvitsevansa mustetta toimiakseen) ja lukenut Hal Sirowitzia niin paljon, että en pysty muuta, kuin nauramaan, kun kuka tahansa parrakas mies, jolla on hassut kasarilasit päässä (niitä kävi 2kpl), ilmestyy näkökenttääni.

Luin myös eräästä toisesta blogista kommentin itsestäni, mikä oli ehkä hienointa, mitä tänää on eteeni sattunut: ..sillä on aina ollu sniikeimmät muuvit ja härskeimmät repliikit. Ja eniten tylsää töissä.