MITÄ?

Eilen Kaikkosella oli oikeesti aika hyvä päivä (siis töiden jälkeen). Shoppailureissu kodin anttilaan oli success, eli selvisimme alle tunnissa. Lähdin sieltä etsimään mahdollisimman mautonta poikakalenteria, mutta sitä ei löytynyt. Oli vaan iha täys nörttejä bändikalentereita, perhana. Myöhään illalla kävimme (oikeesti) steissillä hengailemassa (nuorennuin juuri noin 7 vuotta). Mutta vaatetukseni oli tilanteeseen sopivat; lökäfarkut, raitapaita, ruttuhuivi (no en nyt vaan osaa kuvailla, käyttäkää mielikuvitustanne, saatana, jos vaan osaatte), töppätohvelit, ruskea ihqdaa kevyesti kullan sävyllä koristettu pipo ja riepuressuisa laukku. Ja tietty (!) pääkallo-kello ja -hanskat.

Kanikaan ei ollut kiukkuinen tultuani töistä kotiin, koska se on viimeinki ymmärtänyt sen, että jonkun on pakko käydä töissä, jotta kani saisi ruokaa. Tosin yöllä myöhään, kun tulin kotiin toistamiseen, se ei enää halunnut mennä häkkiin, vaan sen sijaan jäi sängyn alle nukkumaan.

Kani Kaikkonen on myös kovin hyödyllinen, sillä sitä voi käyttää tyynynä, kun emäntä on liian väsynyt (tai känässä) etsiäkseen itselleen tyynyn (joita on sängylläni tällä hetkellä 11).

Tänään Kaikkonen ei jaksa miellyttää ketään, joten se ketä ottaa päähän tämä kaikki ylimielisyys mitä pursuan tänään (en tosin tässä tekstissä) voi imeä mun lekaa/taistelulaivaa/miinanraivaajaa (joo, iha sie ite saat päättää minkä nuista haluat.niin.)
Kaikkonen katoaa viikonloppuun ja toivoo palaavansa jälleen maanantaina työn ääreen.